Olin toki aiemminkin käynyt kuvaamassa Hexa-Han kennelin berninpaimenkoiravauvoja, mutta viime kerrasta oli ehtinyt vierähtää jo 1,5 vuotta. Pentujen emä (Kaimon Gerheil Golden Kleopatra) oli sama kuin viimeksikin, mutta isä oli nyt vaihtunut toiseen (Merry Mistel’s Wranger).

Tämän blogipostauksen kuvat on otettu kahdessa osassa ja aikaa kuvien ottamisen välissä oli kolme viikkoa. Kolmessa viikossa pennut olivat ehtineet kasvaa niin paljon, ettei niitä olisi enää saanut mahtumaan äskettäin lemmikkikuvauksia varten ostamalleni retrovaa’alle. Puulaatikkoonkaan ei olisi enää saanut kahta pentua mahtumaan kuten ensimmäisellä kerralla. Ensimmäisellä kuvauskerralla pennut olivat 4-viikkoisia ja jälkimmäisellä 7-viikkoisia.

Kummallakin kertaa ”studio” oli kutakuinkin samanlainen. Kamerana käytin OM System OM-5:sta ja objektiivina Olympus M.Zuiko 12-100mm f/4 PRO IS:iä. Valaistus hoitui yhdellä tai kahdella Godox AD200:lla, joista toisessa oli uudehko Dörrin 70cm:n beauty dish ja toinen heijastettiin muistaakseni muutamassa kuvassa katon kautta. Lisävaloa taisin käyttää vain noissa matkalaukkukuvissa, joissa kuvattavia oli kolme kerralla ja halusin vähentää varjojen määrää. Taustana taas käytin joko mustaa rullaverhoa(!) tai ruskeaa kartonkia. Kumpikin hoiti hommansa mainiosti.

Yleensä olen ottanut ryhmäkuvan ”kerralla”, mutta tällä kertaa halusin tehdä jotain uutta ja rakentaa ryhmäkuvan yksittäisistä kuvista. Valitsin taustaksi mustan ja laitoin kunkin pennun istumaan kutakuinkin kohtisuoraan kameraa kohti. Loppu olikin sitten Photoshop-taikaa. 🙂