Vaikkei edellisestä Talents-aiheisesta blogipostauksesta olekaan vielä edes kahta kuukautta, oli itse kuvausten välillä ehtinyt vierähtää kuitenkin melkein puolisen vuotta. Tämänkertainen sessio oli monessakin mielessä poikkeuksellinen, sillä tuttu studioympäristö vaihtui Suomen luontoon. Tai no, ainakin pois studiosta ja ulkoilmaan säiden armoille. Lisäksi kuvaukset tehtiin täysin luonnonvalossa enkä käyttänyt salamoita taikka edes heijastimia tms. mallin valaisuun.
Ensimmäistä kertaa urallani tarvitsimme myös lisäkäsiä, sillä emme olisi mielettömän taitavan sirkustaitelija Pinja Seppälän kanssa kahdestaan suoriutuneet urakasta mitenkään. Korvaamattoman assistenttimme vastuulla oli mm. soutaa kumivenettä, jotta kuvaaja pystyi keskittymään siihen tärkeimpään – eli itse kuvaamiseen. 😀
Vaikka puitteet olivat huikeat ja säät suosivat meitä, niin kerrottakoon nyt rehellisesti, että kuvaukset oli alunperin tarkoitus suorittaa viikkoa aiemmin, mutta silloin säät eivät todellakaan suosineet. Kuvista kun olisi tullut ilmeeltään varsin erilaiset jos olisimme sadepäivänä rehkineet 4 tuntia kyseisellä sillalla (tai sen alla/edessä). 🙂
Pienen opettelun ja säätämisen jälkeen olimme valmiita kuvaamaan. Pieniä hidasteita olivat mm. siltaan kiinnitettyjen liinojen optimaalisen pituuden löytäminen, kumiveneen ohjaamiseen totuttelu, parhaiden kuvakulmien löytäminen jne. Myös mallin saaminen kankaille/renkaalle/strapeille vaati pientä suunnittelua. Uskoisin, että ensi kerralla selviämme vastaavista kuvauksista 4 tunnin sijaan kahdessa taikka maksimissaan kolmessa.
Toisaalta, mikäpä siinä kuvatessa, kun aurinko paistoi, miljöö oli hieno, malli ilmiömäisen taitava ja upeita kuvia syntyi isot kasat. Ei sitä ihan joka kuvauksista tule laitettua mallille 350 vedosta, joista poimia käsiteltäväksi päätyvät kuvat. 😀
Kuvauskalustoa oli mukana ”ihan riittävästi”, sillä haluan varautua kaikkeen mahdolliseen, mutta tarvitsin vain OM System OM-5 -kameraani ja Olympus M.Zuiko 12-100mm f/4 PRO IS -objektiivia. That’s it. Ei salamoita tms. Tämän yksinkertaisempaa setupia ei olisi voinut olla. Itse kuvaaminen taas oli kaikkea muuta. Kumivene keinui aaltojen tahtiin ja tahtoi kääntyillä jatkuvasti veden virtauksen mukana eikä paikalla pysyminenkään oikein onnistunut. Kääntyilin kilpaa kumiveneen kanssa ja muistanpa kuvanneeni pari kertaa selälläni maaten kamera ylösalaisin, sillä Pinjalla oli temput kesken eikä voinut tietää minkälaista once in a lifetime -kuvaa olisi jäänyt saamatta jos olisin alkanut käyttämään sekunteja asentoni korjaamiseen. 😀 Epäilemättä kamerani erinomainen kuvanvakain pelasti useammankin kuvan, sillä sen verran ”eläväistä” tuo kuvaamiseni tällä kertaa oli.
Vaikka hiki meinasikin nousta pintaan jo pelkästään kuvia ottaessa, niin kuvaajan rooli oli ehdottomasti se paras/kevyin ja selvisin päivästä (fyysisesti) kaikkein helpoimmalla. En siis valita ja tyydynkin vain sanomaan, että päivä oli hieno ja tällaisia kuvauksia tekisin erittäin mielelläni useamminkin. 🙂
En ole tainnut aiemmin linkata Behind the scenes-materiaalia kuvauksistani, mutta tällä kertaa sessio oli sen verran poikkeuksellinen, että pakkohan sitä nyt on jotain jakaa. 🙂
PS. Ilmeisesti joka päivä ei kyseisellä sillalla käy sirkustaiteilijat temppuilemassa, sillä uteliasta yleisöä kertyi niin veden päälle kuin maallekin. Onneksi vesijeteillä ja veneillä liikkuneet ihailijat eivät jääneet kovin pitkiksi ajoiksi katselemaan, sillä heidän poistaminen kuvista olisi tuonut turhaa lisätyötä kuvankäsittelyvaiheessa. 😛
The English text coming soon…
